Marinmusea birra

Marinmusea lea Ruoŧa nášuvnnalaš musea ruoŧa mearra historjjás. Musea lea piras čázis gasku historjjálaš birrasa sullos Stumholmen Karlskronas. Dat ođđa čáppa museahuksehus rahppui 1997. Ovdal dan musea leai dan boares skeppsgossekaseartnas Örlogshámmanis.

Marinmuseas ávašta 1752 rájis go Modellgámmir Karlskronas ásahuvvui gonagas Adolf Fredrikas. Modellgámmiris ledje moadde dámpa- ja ráhkádusmodeallat mat dan áiggis huksehuvvojedje geahččalan dihte sierra teknihkalaš čovdosiid ja dámparáhkadusaid. Otne modealla, ovttas galljonfiguvrraiguin musea máilmmeerenoamáš Galljonhállas ja okta máilmmi čábbámus museafanasčoakkálmasain, musea vuođđu. Geassemánus 2014 rahppui ođđa čájehus Marinmuseas, Ubåtshallen HMS Neptunain guovddážis. Museas lea maid dávvirčoakkálmasat, sárgonvuorkkát, govvavuorkkát, girjerájus ja jođihit dutkama.

Juohke jagi galledit sullii 250 000 olbmo ja sullii bealli ledje olgoriikkalaš guossit. Marinmusea lea dehálaš čoahkkinbáiki Blekingeguovllus, ollu doaimmaiguin ja doalut birra jagi.

Diehtu gussiide

Ná gávnnat

Marinmusea lea Stumholmen sullos Karlskrona guovddážis. Jus don vuolggát Karlskrona Turistbyrås Stortorgetis, de čuovut Kyrkogatana dieván vulos lulás ja manat meaddel Drottinggatan ja dan maŋŋil Stumholmsbron.

Jus boađát bussain dehe togain Karlskrona resecentrumii de lea álkimusat čuovvut gája Östra Hamngatana mielde. Váldá sullii 20 minuvtta vázzit museii.

Biillain E22:s don válddát mohtortrafihkkageainnu Karlskrona guovddáža vuosttá. Mohkas gurot guvlui guossehámmanis ja vuoje Östra Hamngatan mielde njuolga ovddus. Čuovu de galbbaid Marinmusea parkeremii.

Stumholmen lea biilakeahtes guovlu muhto gávdno parkeren doaibmahehttehuvvon olbmuide musea feaskára olggubealde.

Rabasáiggit
Ođđajagimánnu- cuoŋománnu, rabas disdat-sotnabeaivvi dii 10-16
Miessemánnu, rabas visot beivviid dii 10-16
Geassemánnu-borgemánnu, rabas visot beivviid dii 10-18
Čakčamánnu, rabas visot beivviid dii 10-16
Golggotmánnu - juovlamánnu, rabas disdat-sotnabeaivi dii 10-16.

Giddejuvvon beaivvit:
23/12 Beaivi ovdal juovlaruohta
24/12 Juovlaruohta
25/12 Juovlabeaivvi
31/12 Ođđajageruohta
1/1 Ođđajagebeaivvi

Vejolaš beassat

Marinmusea huksehus lea ođđaáigásaš ollu sajiin ja hissat ja lea álkit lihkkat museas rullabeaŋkkain ja mánávávnnain. Čáhcevuoltunnelis lea lifta goappeš gežiin. Restoráŋŋas lea stuorra sadji lihkkat ja sirdit rullabeaŋkkain ja beavddit mat heivehit rullabeaŋkkaide. Museas gávdno dikšolatnja ja hivsset doaibmahehttehuvvon olbmuide. Parkeren doaibmahehttehuvvon olbmuide gávdno jur feaskára olggobealde.

Vejolaš beassat olbmuide rullabeaŋkkas HMS Neptunas

Neptuna vuolit dehkkii lea vejolaš beassat gussiide rullabeaŋkkas mii lea govddimusat 60 cm. Bajit deahkki, gos ofelastin lea das bealle bajit deahkas lea vejolaš beassat ja oasáš dat nuppi bealis, muhto dađi bahábut ii mašiidnalatnjii.

Veahka

Marinmusea lea musea olles vehkii ja máŋgga doaimmat sihke unnoraččaide ja stuorráide."Dunders däck" doppe sáhttá bivttastit mearraolmmájin, goargŋut riggás, stivret robotfatnasa, ságastit kommandoradios dehe geahččalit balánsa go sugada. Dámpásimulatoris veaháš stuorit mánát sáhttet geahččaladdat go lea vuoddjit fatnasa. Mánáide agis 6-12 gávdno Mearraolmmáivearstá mearalaš buđaldemiiguin. Sotnabeivviid čakčat ja dálvit lágiduvvo "sotnabeaivsuohttasat" konsearttaiguin, buđaldemiiguin, cuvccaiguin ja ollu eanet. Prográmma ja áiggi gávnnat Kaleandara vuolde ruovttosiiddus.

Joavkkut

Jus mannabehtet Marinmuseai joavkun de manná bures rávvet ovtta min dohkkehuvvon ofelaččain ovdamearkka dihte vuosehussii robotfatnasis Västervikas dehe soames iežá musea čájehusain. Joavkkut vuosehusaiguin ferte rávvet unnimusat vahku ovdagihtii.

Skuvla

Min ulbmil lea ahte oahpaheaddjit ja oahppit galget sáhttit geavahit Marinmusea čájehusaid oahpponeavvun ja lunddolaš komplemeanta dan dábálaš oahpahussii. Mii rahčat ovddideamis pedagogalaš vugiid ja hámiid mat vulge skuvllaid dárbbuin vai galge ollášuhttit oahpahusa ulbmiliid.

Museagávpi

Marinmusea gávppis sáhtát oastit diŋggaid, skeaŋkkaid, suveniraid, ruovttoávdnasiid ja stoahkangávdniid – visot mearalaš fáttain! Dutnje guhte liikot girjjiid gávdno maid girjegávpi nautalaš girjjálašvuođain. Gávppis lea seamme rabasáiggit go museas.

Restoráŋŋa

Restoráŋŋa, várdduin Stumholmena historjjálaš birrasiid vuostá ja museadámppaid badjel, lea gáfestallan- ja lunša- ja sálládsbufféa, à la carte ja catering. Mánáide gávdno hálbbibut biebmu. Geasset sáhttá navddášit dan čáppa báikkis ja njálgga biepmus dan bivnnuhis olgoguossuheamis.

Museadámppat & Slup- ja barkasáiti

Museadámppat

Gájas olggobealde Marinmusea leat museadámppat. Geasset don sáhtát mannalit muhtin dámppain.

Barkkat

Daid stuorra borjjastanfatnasa áiggi barkkat geavahuvvojedje earret iežá fievrridit atnudiŋggaid ja olbmuin fatnasa ja gátti gaskkal, muhto maid go oahpahedje mearrabargiid. Marinmusea logi barkkat leat juo 1800-logu rájis ja dikšojuvvot Slup- ja barkasáittis. Geasset borjjasta ain otne barkkaiguin ja geavahuvvojit maid gilvoborjjasteapmái, mii mearkkaša ahte musea barkat jáhkehahtti leat máilmmi boarráseamos borjjastanfatnasat mat ain gilvohallet.

Ollesriggár Jarramas

Olggumusas Marinmusea piras lea Jarramas, ovtta máilmmi unnimus ollesriggár. Jarramas guđii Karlskronavarva jagi 1900 šaddan dihte oahppofanas fanasbárdnejovkui. Su mielde ledje dávjámus 118 olbmo, ja sullii 92 bártni. Go Skeppsgossekåren heaittihuvvui 1939 de Jarramas álggii borjjastit dan ođđa Mearraolbmáskuvlii. Son váldui eret doaimmalaš virggis 1946. Ja 2005 rájis lea divvume olles Jarramasa vai galgá šaddat nugo leai álggus.

HMS Bremön

Bremön lea okta dain njealjenuppelot minsvepariin mat bidjojuvvo merrii ruoŧa marinas nuppi máilmmesoađis, mii lea ain áimmus. Su bargu leai buhtistit ruoŧa čáziid duiskka minain, muhto maid bidjat olggus iežas. Meastui visot dán erenoamáš soahtefatnasis lea seailluhuvvon 1940-logus. Dan nalde guossit besset dovdat 1940-logu nanu ja mekánalaš dámpabirrasa.

Motortorpedfanas T 38

1950-logus T 38 gullui ruoŧa mearragáddefanasvehkii gohččumiin čađahit torpedfallema vašálačča vuostá, muhto maid bidjat olggus minaid. Torpedfatnasat ledje suojis dan olggumus vuonas vai galge jođánit sáhttit fallehit vašálaččat soahtefatnasa. Earret torpedan T 38 lea maid áibmosuodjekánonat ja kulsprutat. T 38 dollojuvvo vuoddjidohkálažžan Motortorpedbåt T 38 Vänneris.

HMS Västervik

Västervik biddjui merrii 1975 torpedfatnasin, muhto huksehuvvui ođđasit moadde jagi maŋŋil robotfatnasii. Galbma ja njuoskka golggotmánubeaivvi 1981 Västervik hoigojuvvui máilbmedáhpahussii go ruošša čáhcevuolfanas U 137 manai cohkái Karlskrona vuonas. Máŋggasat daid holddáriin ruošša čáhcevuolafatnasis jearahallojuvvojedje fatnasis. Västervik váldui eret virggis 1997 ja lea seamme muttos go dalle go bargit guđđe su maŋemus gearddi.

Slup- och barkasskjulet

Slup- och barkasskjulet iežas imaš monnegárdoŋgehámaš dáhkiin lea Marinmusša bálddas. Huksehus huksehuvvui 1787 ja galggai doaimmai degp vurkenbáikin fanasveaga unnit fatnasiidda, barkassar ja slupariidda. Otne Slup – ja barkasskjulet ealli oassi musea doaimmas gos leat huksen, doalahan ja vurken barkkaid, slupaid, jollaid ja iežá fatnasiid birra jagi. Dás gávdno maid čájehus "Marinens mindre båtar" man lea daid smávit fatnasiid birra mat leat geavahuvvon fanasveagas áiggiid čađa.

Čájehusat

Marinmusea čájehusat muitalit dan ruoŧa marina historjjá birra máŋgga sierra fáttain ja geahčastagas. Dan eanet fásta čájehusaid bálddas vuosehuvvojit maid gaskaboddasaš čájehusat museas.

Galljonhálla

Galljonhálla lea Marinmusea čeavlámus latnja ja sisdoallá jáhkehahtti máilmmi fiidnámus čoakkálmasa galljonfiguvrraiguin. Muorrabazzit mat oktii dolin ledje njunnegeažis ruoŧa soahtefatnasiin eanet go čuohti mehtera allat ja leat oalle fávrrut. Erenoamáš lea ahte meastui visot leat leamaš mielde stuorra mearrasođiin jagiin 1788-90 go Ruoŧŧa lea soađis Ruoššain. Váldooassi galljonfiguvrrain leat ráhkaduvvon beazis govvačuollis Johan Törnströmas mii leai doaimmalaš 1700-logus.

Hearráváldi

Čájehus govveda daid stuorra mearrasođiid ja soahtteplánaid mat čilgejuvvojit min historjjágirjjiin, muhto maid dat beaivválaš eallin daid ruoŧa örlogsfatnasiin, dan borjjasteami örlogsfanaveaga áigodagas gaskkal 1500- ja 1800-logu.

Modeallagámmir

Modeallagámmir vuođđuduvvui 1752 gonagasas Adolf Fredrikis guhte háliidii ahte visot modeallat mat huksehuvvojedje fanashuksehusas Karlskronas galge vurkejuvvot boahtteáigái. Moadeallagámmirii čohkkehedje seaguhusa fanasmodeallain, ráhkadusain, čiŋadeami ja dáidá- ja arkiteaktamodeallaid. Otne dát erenoamáš originálamodeallat gávdnojit "Modellkammarutställningen" ja addá gova dološáiggi inšenevrragoansttas ja got jurddašii 1700-logus.

Čáhcevuoltunnel – Vácce bodnái

Fanasráđut ja iežá bázahusat seailluhuvvojit oalle bures Lullemeara (Östersjön) čáziin ja sáhttá addit minsiidda dehálaš dieđuid min historjjá birra. Čájehus"Gå till botten" lea marinarkeologiija birra ja muitala fanasráđuid birra mat leat Lullemearas, erenoamážit Karlskronaguovllus. Olggubealde tunnela láse lea albma fanasráhtu 1700-logus.

Gieragealddus – galbma soahti Lullemearas 1979-89

Čájehus váldá ovdan dan ruoŧa marina geahčastanguovllu dan galbma soađi maŋemus jahkelogi. Dat vuoseha maid vuostálasvuođaid dan siviila ja militeara servodagas. Dan botta go ruoŧa suodjalusfápmu leai soahttelágán diliin amas čáhcevuolfatnasiiguin báktesulluin ja dáhpáhusat olles áiggi Lullemearas, de siviila 80-logu servodagas leai glamoura, jođánis oastimat ja šaddi populearakultuvra. Čájehusas addot persovnnalaš muitalusat dain geat leat leamašan mielde go dáhpáhuvai ja vuosehit erenoamáš dávviriid daid galbma soađi beivviin.

Gáddi oidnosis

Otne mearrajohttit sáhtte diehtit gos leat juste mehtera nalde. Muhto go ovdal barggai GPS:a ja kompássa haga? Jearaldat vástiduvvo Marinmusea čájehusas "Land i sikte" mii muitala navigašuvnna ja mearramátkkošteami goanstta birra. Got geavahedje ovdamearkka dihte násttiid navigeremii dolin, ja got mearrajohttit hája bokte sáhtte dovdat ahte lagonedje Bohusleana dehe Gotlándda? Čájehusas vuosehuvvo maid navigašuvdnaveahkkeneavvut čoakkálmasain.

Marina smávit fatnasat

Čájehus muitala got marina slupar, barkar ja iežá smávit fatnasa mat oktii gullojedje ovtta fanasveaga stuorit dámppaide. Dát smávva fatnasa geavahuvvojedje heakkadehálaš bargguide ja ledje issoras mávssolaččat bargiide daid stuorra dámppain. Dat fievrridedje fanasbargiid, biepmuid, ávdnasiid ja iežá eallindárbbašlaččaid daid stuorra dámppaid ja gátti gaskkal. Muhto geavahuvvojedje maid dego ealátfatnasiin ja oahpahusáigumušain go oahpahedje mearraolbmáide vuđolaš máhtuid mearraolmmáivuođas.

Čáhcevuolfanashálla

Geassemánus 2004 rahppui Marinmusea ođđa geasuhus, Čáhcevuolafanashálla čáhcevuolfatnasiin HMS Neptunain guovddážis. Čáhcevuolafanashállas olbmot besse lahka albma čáhcevuolafatnasiin dan galbma soađi beivviin. Čáhcevuolafanashállas lea earret Neptun maid ruoŧa fanasveaga vuosttaš čáhcevuolafanas Hajen 1904:s ja maid čájehus mii muitala čáhcevuolafanasvearjju 110-jagi historjjá. Čáhcevuolafanashálla lea erenoamáš vásáhus mii addá gova go leai eallit čáhcevuolfatnasis, árgabeaivvi vieruin gitta soahtedillái!

Neptuna bokte don oaččut vejolašvuođa vásihit siskkobeali albma čáhcevuolafatnasis! Vuolit dehkii min gussiin lea friddja beassan ja bajit deahkas dramatiseren čájehusain mii vuosehuvvo máŋgii beaivái. Dramatiserejuvvon čájehussii oastá erenoamáš bileahta feaskáris.

HMS Neptun

HMS Neptun virgáibidjui 1980 ja gullo dan vuosttaš bulvii ruoŧa čáhcevuolafatnasiidda mas ledje dihtorat. Ovttas váttis vearjjuiguin su gohččus leai soahtedilis fallehit ja loahpahit ulbmiliid mearas, muhto maid čoaggit vuolitriektedieđuid várdáma bokte. Juo jagi geažis Neptuna bálkestuvvui dramáhtalaš máilbmedáhpáhussii go sovjehtalaš čáhcevuolfanas U 137 manai bodnái Karlskrona olggobealde. Ovttas iežá mearrasoahtefámuiguin Neptun lea sajis vai galggai sáhttit doaibmat jus sovjehtalaš gieragealddusfanas livččii mannan ruoŧa čáziide.

Várdát ja čoaggit dieđuid lea maid dehálaš ráffeáiggi ja Neptun sáddejuvvui jeavddalaččat gohččumii Lullemerrii. Diehtit juste maid son barggai lea váttis go ollu lea ain čiegusvuođa vuolde suodjalusfámus. Neptunas elle guoktelot-báikkis olbmo, eanemusat holddárat muhto maid moadde suodjalusgeatnegahtton. Dávjá čáhcevuolafanas leai olgun moadde beaivvi hávilis muhto sáhtii leat mearas máŋga vahku maŋŋálaga jus dasa leai dárbu.

1998 váldui Neptun eret barggus ja lea dan maŋŋil örlogshámmanis Karlskronas máŋga jagi. Go Neptun geigejuvvui Marinmuseii 2007 son leai stuorra dárbbus olgguldas divvumii. Earret go divvuma čáhcevuolfanas lea maid heivehuvvon museii, earret iežá golbma uvssaiguin olggožis. Čakčamánus 2012 fievrriduvvui Neptun gáddái ja bidjui Marinamusea báldii gos son huksehuvvui sisa huksehussii roastakeahtes pláhtii. Arkiteavttaid inspirašuvnna ledje viežžan marina Visbykorvettain muhto maid buŋkeriin ja vearjjuin. Neptun lea stuorimus sisahuksejuvvon museadávvir Ruoŧas maŋŋil Vasa Vasamuseas.

Hajen

Hajen bidjui merrii 1904 ja leai ruoŧa fanasveaga vuosttaš čáhcevuolfanas. Sus ledje golbma torpeda, okta el-rávnnjemohtor čáhcevuolajohtui ja okta fotogenmohtor mii geavahuvvui gieragealddus ládden dihte batteriijaid. Hajen sáhtii leahkit čázi vuolde lagabut 13 diimmu hávilis. Ii lean vuogas daid gávcci olbmáide.

1905 lea áigun ahte Hajen galggai bidjot dan buolli uniovdnariidui Norggai, muhto ii lean goassige mielde makkárge bijuin. Dađi mielde álge geavahit Hajena oahpahit ođđa čáhcevuolafanasbargiid, erenoamážit vuosttaš máilbmesoađis. Váldde eret visot rusttegiid 1919 ja son ollásit váldui eret barggus 1922. 1940-logus son šattai museadávvirin. Váikko áogu seailluhit Hajena de válde su mutuvrraid ja iežá rusttegiid 1920-logus ja otne lea dađi bahábut dušše olgguš mii lea áimmus dán marinhistorjjálaš ártnas. 1997 bidje Hajen olggobeal dan easká huksehuvvon Marinmusea ja sirdojuvvui maŋŋil Čáhcevuolafanashállii.

Čoakkálmasat

Marinmusea čoakkálmasain leat dávvirat, sárgumat, vuorkábáhpirat, govat ja girjjit, mat addet gova got mearrasuodjalus lea ovdánan jahkečuđiid mielde. Muhtin oassi čoakkálmasain gávdnojit čájehusain, muhto stuorra oassi vurkejuvvo musea magasiinnain ja vuorkkáin. Ruovttosiiddus sáhttá ohcat stuorra oasi min čoakkálmasain.

Dávvirčoakkálmas

Dávvirčoakkálmas sisdoallá eanet go 55 000 dávvira. Dáppe leat dárkilis fanasmodeallat originálaš 1700-logus, čáppa kompássat, latnjabiergasat ja gievkkandiŋggat dámppain, marina sárgumat, fámolaš kánonat, bures adnon reaiddut fanashuksehusain, allateknologalaš rusttegat ja uniforpmat. Čoakkálmas dievvá olles áiggi ođđa dávviriiguin mat addet ođđa geahčastanguovlluid ruoŧa marinhistorjái.

Vuorká

Vuorkkáš leat badjel 4000 sárguma, gárttá ja mearragoartta, ja vel eanet go 250 hildomehtera sierra áššebáhpiriiguin. Vuorkkás leat váikko man ollu historjjá gárttáin, sárgumiin ja iežá áššebáhpirat, mat muitalit ruoŧa marinhistorjjá birra. Vuorká lea rabas álbmogii ja don leat buresboahtin mannalit min luhtte.

Govvavuorká

Govvavuorká sisdoallá sullii 500 000 govaid ja videofilmmaid ja dat boarráseamos govat leat 1870-logus. Daid maŋemus jagiid govvavuorká lea maid váldán vuostá Karlskronavarveta govvačoakkálmasa 1930 gitta 2000 ja das leat lagabut 175 000 gova. Vuorkkás leat govat varvas, soalddát doaimmas, örlogsfatnasat, huksehusat ja ollu eanet.

Girjerájus

Marinmusea girjerájus lea dutkan- ja refereansagirjerájus girjjiiguin visot mearrasoahtedoaimmas ja militearahistorjjá gitta teknihkkii ja fanashuksen. Hildui leat maid girjjálašvuohta galljongovaid birra, got mearraolbmát elle fatnasiin, listtut soahtehearráin marinas, nautalaš leksikonat ja iežá mii lea čadnon dan marina historjái. Oasit fanashuksejeaddji ja varvaamirala Fredrik Henrik af Chapmana girjerájus gullo.