Marinmuseumistä

Marinmuseum on Ruottin kansalinen myseymmi Ruottin merivoiman histuuriale. Myseymmi on yhen piirin päälä veessä keskelä Stumholmen saarela, Karlskronan histuurialisessa miljöössä. Uusi kaunis myseymmirakenus vihithiin 1997. Sitä ennen myseymmi oli vanhaassa meripojankasernissä Örlogshaminan lähelä.

Marinmuseumillä on perinettä aina vuelta 1752 kun kuninkas Adolf Henrik perusti Karlskronan Modellkammarin (Pienimallikamari), joka sisälsi useampia laiva- ja konstryksjuunimallia jokka sinä aikana rakenethiin testaamhaan eri teknisiä ratkaisuja ja laivakonstryksjuunia. Tänä päivänä mallit on myseymmin perustana, yhessä keulaveistoksitten kans myseymmin mailman omalaatusessa Galjonshallenissa (Keulaveistoshallissa) ja on yks mailman fiiniimistä myseymmilaivoitten kokoelmista. Jyynissä 2014 aukasthiin Marinmuseumissä uusi viehätys, Ubåtshallen (Sukelushalli) missä HMS Neptun on keskheinen. Myseymmissä on kampheitten kokoelmia, riitinkiarkiivia, kirjasto ja tutkimusosasto.

Joka vuosi myseymmissä käypi suunile 250 00 vierailijoita joista suunile puolet on ulkomaan vierhaita. Marinmuseummi on tärkeä kohtauspaikka Blekingen alueele, missä on paljon toimintoja ja eventtiä ympäri vuen.

Kävijän tietoja

Tiekuvvaus

Marinmuseummi on Stumholmenin saaressa, Karlskronan keskustassa, vain 10 minuutin kävelymatka keskustasta. Jos lähet Karlskronan Turistibyyroosta, Stortorgetin lähelä, seuraat Kyrkogatania törmää alas ithään ja ohitat Drottninggatanin ja sitten Stumholmenin sillan.

Jos tulet bussila eli junala Karlskronan matkailukeskuksheen se on helppoin ette seurata kaijia pitkin Östra Hamngatania. Se ottaa suunile 20 minuuttia kävelä myseymhiin.

Biililä kun tulet E22:a pitkin sie otat muturitrafiikkireitin Karlskronan keskustaa kohti. Kääny vasemalle vierashaminala ja aja pitkin Östra Hamngatania. Seuraa sitten sjylttiä Marinmuseummin parkheerinkhiin.

Stumholmen on biilistä vapa mutta on olemassa vammaisparkkeerinki myseymmin sisäänkäynissä.

Aukiaijat
Janyaari-aprilli, auki tiistai-pyhä kl 10-16
Mai, auki kaikki päivät kl 10-16
Jyyni-aykysti, auki kaikki päivät kl 10-18
Septemberi, auki kaikki päivät kl 10-16
Oktuuberi-desemberi, auki tiistai-pyhä kl 10-16.

Kiini näinä päivinä:
23/12 Päivä ennen jouluaattoa
24/12 Jouluaatto
25/12 Joulupäivä
31/12 Uuenvuenaatto
1/1 Uuenvuenpäivä

Käytettävyys

Marinmuseummin rakenus on moderni missä on suuria vaphaita alueita ja hissiä ja se on helppo liikkua myseymmissä rullatoolin ja lastenvaunun kans. Veen alla oleva tunneli on molemila puolila varustettu hissilä. Ravintolassa on hyvin tillaa liikkuvuutheen ja siirtyä rullatoolin kans ja on olemassa pöytiä jokka toimivat rullatoolin kans. Myseymmissä on hoitohuone ja vammaistualetti. Vammaisparkkeerinki on just pääoven ulkopuolela.

Rullatoolin käytettävyys HMS Neptunissa

Neptunin alakansi on käytettävänä rullatoolin vierhaile jos toolin levveys on korkeinthaan 60 senttimetriä. Yläkannela, missä opastettu esittely annethaan, puoli yläkantta ja pieni osa toisesta puolesta on käytettävänä. Mutta valitettavasti ei konehuonetta.

Pere

Marinmuseummi on myseymmi koko perheele missä on paljon toimintoja ja aktiviteettiä sekä pienile ette suurile. "Dunders däck" (Dunderin kannela) saatat vaatita merimieheks, kiikkua rigissä, aijaa roboottivenettä, puhua komraatiussa, eli testata ommaa balansia kun se keikkuu. Laivasimylaattorissa vähän vanheemat lapset saattavat kokea kuinka se tuntuu ette aijaa venettä. 6-12 vuen ikäsile lapsile on Merimiesversta (Sjömansverkstaden) missä on kaikenlaista merikuljun ja -laivaston mookkausta. Pyhinä syksyn ja kevän aikana järhestethään "pyhähauskaa": konserttia, mookkausta, hauskaa, jännää ja paljon muuta. Prukrammi ja aijat löyät kattomalla Kalenderin alla kotisivula.

Porukkakäynti

Jos vierailet Marinmuseummiä porukassa se mennee hyvin varata yhen meän lisensieratuista ophaista esimerkiks esittelyle roboottivenheessä Västervik eli joku myseymmin näyttelyistä. Porukkakäynti esittelyn kans häätyy varata etukätheen vähhiiten viikkoa ennen.

Koulu

Meän pyrkimys on ette opettajat ja opiskelijat pitävät saattaa käyttää Marinmuseummin näyttelyitä opetusvälinheenä ja luonolisena lisänä tavalisheen opetuksheen. Met pyrimä kehittämhään petakookisia metuutia ja mallia joitten perusta on koulun tarve saavuttaa tavotheet opetuksessa.

Myseymmikauppa

Marinmuseummin kaupassa sie saatat ostaa pientä kampetta, lahjoja, suveniiriä, kotikoristelua ja leeksaakkia – kaikila on meri teemana! Sulle joka tykkäät kirjoista on kans kirjakauppa missä on merikuljun eli nauttisten ja militäärihistuurialisen kirjalisuutta. Kaupala on samat aukiaijat kun myseymmilä.

Ravintola

Ravintolassa, missä on näköala yli Stumholmenin histuurialiset miljööt ja myseymmilaivat, on kahvila, lounas- ja sallattibufee, à la carte ja mennee tilata valmista ruokaa. Lapsile on ruokaa halvemala kostanuksela. Kesän aikana saattaa nauttia fiinistä paikasta ja hyvästä ruoasta popyläärisessä ulkotarjoilussa.

 

Myseymmilaivat & Sluuppi- ja barkassiliiteri

Kaijila Marinmuseummin ulkopuolela makkaavat myseymmilaivat. Kesäaikana sie saatat käyvä muutamassa laivassa.

Barkit

Suuritten seililaivoitten aikona barkit käytethiin muun muassa kuljettamhaan tarpheelista ja miehistöä laivoitten ja maan välissä. Mutta kans koulutuksheen merimieselämästä. Marinmuseummin kymmenen barkkia on 1800-luvulta ja hoijethaan Sluuppi- ja barkassiliiterissä. Kesän aikana barkkia seilathaan vieläki ja käytethään jopa kilpaseilailhuun. Mikä merkittee ette myseymmin barkit luultavasti on mailman vanhiimat seilivenheet jokka vielä on kilpailuissa.

Täysrikattu Jarramas (Fullriggaren Jarramas)

Täysrikattu Jarramas makkaa kaukiin ulkona Marinmuseummin piirilä, yks mailman pieniimistä täysrikatuista. Jarramas jätti Karlskronan varvin vuona 1900 tullaksheen koulutuslaivaksi laivapoikakunnale. Hänen miehistö oli tavalisesti 118 miestä, joista noin 92 oli laivapoikia. Kun Laivapoikakunta (Skeppsgossekåren) panthiin alas 1939 alkoi Jarramas seilaamhaan uuele Merimieskoulule (Sjömansskolan). Hän otethiin pois virasta 1946. Vuelta 2005 on käynissä laaja voimistelu Jarramasta missä aiothaan saa sen alkuperäisheen kunthoon.

HMS Bremön

Bremön on ainua joka on jäljelä 14 miinapoistajista jokka Ruottin merivoimat panit merele toisen mailman soan aikana. Hänen tehtävä oli ette puhistaa Ruottin veet saksalaisista miinoista, mutta kans ette panna ulos omia. Suuriin osa sisustasta tässä uniikissa sotalaivassa on 1940-luvun kunnossa. Laivassa annethaan kävijöile maholisuus tuntea 1940-luvun lujarakentheista ja mekaanista laivaa ja sen miljöötä.

Muturitorpeedivene T 38

1950-luvula T 38 kuului Ruottin rannikkolaivasthoon jonka tehtävä oli ette toimittaa torpeedihyökkäyksiä viholisia kohti, mutta kans ette panna ulos miinoja. Torpeedivenheet olit suojattuna ulko saaristolla mistä net kätevästi saatoit hyökätä viholisitten sotalaivoja. Paitti torpeedila T 38 oli kans varustettuna ilmatorjunta kanuunala ja konekiväärilä. Motortorpedbåt T 38 Vänner hoitavat T 38:a ja pitävät sen ajokunnossa.

HMS Västervik

Västervik meristethiin 1975 torpeedivenheenä, mutta rakenethiin muutama vuosi myöhemin roboottivenheeksi. Koleana oktuuperipäivänä 1981 Västervik heitethiin mailmantapahtumhaan kun ryssäläinen sukelusvene U 137 ajoi karile Karlskronan saaristola. Monta ofiseeriä ryssäläisestä sukelusvenheestä kuulustelthiin laivassa. Västervik otethiin palveluksesta 1997 ja on samassa kunnossa kun sinä päivänä kun miehistö jätti sen viimisen kerran.

Sluuppi- ja barkassiliiteri

Sluuppi- ja barkassiliiteri ja sen kummalinen munakartonkin mallinen katto on Marinmuseummin laijala. Rakenus pystytethiin 1787 toimiaksheen säilytyspaikkana merivoimitten pienemile venheile, barkassile ja sluupile. Tänä päivänä Sluuppi- ja barkassiliiteri on elävä osa myseymmin toiminasta missä rakenethaan, korjathaan ja säilytethään vuet ympäri barkkia, sluuppia, jolleja ja muita venheitä. Täälä on kans näyttely "Merivoimitten pienemät venheet" (Marinens mindre båtar) jokka koskevat pienempiä laivavenheitä joita käytethiin merivoimissa kautta aikojen.

 

Näyttelyitä

Marinmuseummin näyttelyt kertovat Ruottin merihistuuriasta monen eri ainheen näkökulmista. Vakituisitten näyttelyitten laijala näytethään satunhaisia myseymmin näyttelyitä.

Galjonshallen (Keulaveistossali)

Keulaveistossali on Marinmuseummin kaikhiin ylpein huone ja sisältää luultavasti mailman fiiniin kokoelma keulaveistoksia. Puuveistokset jokka kerran olit keulassa Ruottin sotalaivoissa on monta metriä korkeat ja hyvinki vaikuttavia. Uniikkiä on ette kohta kaikki on olheet mukana meritaisteluissa, enimäksheen vuosina 1788-1790 kun Ruotti oli soassa Ryssän kans. Pääosa keulaveistoksista on kuvataiteilija Johan Törnström luonu männystä. Hän oli toimessa 1700-luvula.

Herruus

Näyttely kuvvaa niitä suuria meritaisteluita ja sotasuunitelmia jokka on kuvattu histuurian kirjoissa, mutta kans arkielämää Ruottin merivoiman laivoissa, 1500- ja 1800-luvun kautena kun merivoimalaivasto seilasi merilä.

Modellkammaren (Pienimallikamari)

Pienimallikamarin kuninkas Adolf Fredrik perusti 1752 ja halusi ette kaikki venemallit mitä rakenethiin Karlskronan varvila pitäis säästää tulevaisuutheen. Pienimallikamarhiin koothiin monenlaista venemallia, konstryksjuunia, koristelua ja taije- ja arkkitehtuurimallia. Tänä päivänä nämät mielyttävät orkinaalimallit on näkösellä "Mallikamarinäyttelyssä" (Modellkammaruställningen) ja antavat kuvan sen aijan insjinööritaitheesta ja kuinka ajatelthiin 1700-luvula.

Veenalanen tunneli – Mene pohjaan

Laivavraakit ja muut jäänökset säilyvät hyvin Itämeren veessä ja saattavat antaa tärkeätä tietoja meän histuuriasta. Näyttely "Mennä pohjaan" (Gå till botten) koskee meriarkelokiita ja selittää vraakista jokka on Itämerelä, olletikki Karlskronan alueela. Tunnelin klasin ulkopuolela makkaa 1700-luvun aito vraakki.

Pintajännitys – kylmä sota Itämerelä 1979-89

Näyttely ottaa esile Ruottin merivoimitten perspektiiviä kylmän soan viimisellä vuosikymmenelä. Se näyttää kans kontrastit jokka olit siviili ja militääri yhteiskunnan välilä. Kun Ruottin puolustusvoimat olit lähelä sotatilanetta missä oli vierhaita sukelusvenheitä saaristossa ja jatkuvia insidenttiä Itämerelä, sillon siivili 80-luvun yhteiskunta oli viehättävässä valossa, kätevissä klipissä ja loistavassa popyläärikulttuurissa. Näyttely antaa henkilökohtaisia kertomuksia niiltä jokka olit matkassa kun se tapahtui ja näyttää uniikkiä kapenheita kylmän soan aijalta.

Maa näköselä

Tänä päivänä merimatkustajat tietävät missä net on olemassa metrin tarkkuuela. Mutta kuinkas tehtiin aiemin ilman GPS:ä ja kompassia? Kysymys vastathaan Marinmuseummin näyttelyssä "Maa näkösellä" (Land i sikte) joka kertoo navikasjuunin ja merimatkustamisen taitheen. Kuinkas esimerkiks käytethiin aiemin tähtiä navikasjuunissa, ja kuinkas saattoi merimatkustaja tuoksun kautta tuntea ette het lähestyit Bohuslääniä eli Gotlandia? Näyttelyssä kuvathaan kans kokoelman navikasjuunin apuneuvoja.

Merivoimitten pienemät venheet

Näyttely kertoo merivoimitten venheistä: sluupista, barkista, ja muista pienemistä venheistä jokka kerran on kuulunheet merilaivaston isomphiin laivhoin. Nämät pienemät venheet käytethiin elämän välttämättömhiin tehtävhiin ja olit korvaamattomia isomitten laivoitten miehistöle. Net kuljetit miehistöä, ruokaa, materiaalia ja muuta elämän tarpheelista suuritten laivoitten välissä ja maalta. Mutta niitä käytethiin kans pelastusvenheenä ja opetustarkotuksessa kouluttaa merimiehiä perustavissa tioissa merimiehen tehtävistä.

Sukelushalli

Jyynissä 2014 aukasthiin Marinmuseummin uusi viehätys, Sukelushalli (Ubåtshallen) missä on sukelusvene HMS Neptun keskheinen. Sukelushallissa kävijä saapi lähikontaktin kylmän soan aikasesta oikean sukelusvenheen kans. Sukelushalli sisältää paitti Neptun kans Ruottin laivaston ensimäinen sukelusvene Hajen vuelta 1904, sekä näyttely joka kertoo sukelusasheen 110-vuotisesta histuuriasta. Sukelushalli on uniikki kokemus joka antaa kuvia elämästä sukelusvenheessä, arkipäivän rytiinistä aina tarkhaan paikhaan!

Neptunin kautta saat maholisuuen kokea sukelusvenheen sisältöä! Allikannele meän kävijöilä on vapa pääsy ja pääli kannela tramaattiseeratun esittelyn kautta jota annethaan monta kertaa päivässä. Tramaattiseeratun esittelyn erikoisia biljettiä lunastethaan sisäänkäynissä.

HMS Neptun

HMS Neptun otethiin palvelhuun 1980 ja kuuluu ensi sukupolven Ruottin sukelusvenheishiin, joissa oli varustettu tietokonheet. Yhessä avanseeratun asheitten kans sen tehtävä oli sotatilantheessa ette hyökätä ja tuhota maalia merelä. Mutta kans etta kerätä tietoja spaanaamalla. Jo vuen jälkhiin viskathiin Neptun yhteen tramaattisheen mailman tapahtumhaan kun Neuvostoliiton sukelusvene U 137 ajoi karhiin Karlskronan ulkopuolela. Yhessä muitten merivoimitten kans Neptun oli paikala valhmiina toimia jos Neuvostoliiton pintavenheitä olisit tulheet Ruottin vesile.

Spaanaaminen ja informasjuunin kerrääminen oli tärkeä tehtävä rauhanaikanaki ja Neptun lähätethiin säänölisesti Itämerele tehtähviin. On vaikeata tietää tarkhaan mitä se sillon teki koska puolustusvoimat on vieläki salaleimanheet paljon tietoja. Sisälä Neptunissa eli parisenkymmentä miehistöä, suuriin osa ofiseeraria, mutta kans useampia jokka olit sotapalveluksessa. Usseimiten sukelusvene oli ulkona muutaman päivän kerrala. Mutta se saattoi kans olla merelä monta viikkoa yhtä mittaa, jos oli tarvetta.

1998 Neptun otethiin palveluksesta ja makkoili sitten Karlskronan merivoimitten kaijila kiinitettynä monta vuotta. Kun Neptun lahjotethiin Marinmuseummile 2007 se oli suuressa tarpheessa saa ukopuolisen korjun. Renuveerinkin lisäks sukelusvene on sovitettu myseymmin tarpheishiin, muun muassa leikkaamalla kolme reikää venheen syrhjään mistä pääsee sisäle. Septemberissä 2012 Neptun kuljetethiin maale ja se panthiin Marinmuseummin laijale mihinkä se rakenethiin ruostumattoman plootu rakenuksheen. Arkkitehtitten inspirasjuuni oli nouvettu merivoimitten Visbykorvetista mutta kans bunkkerista ja suojapaikosta. Neptun on Ruottin toiseks suuriin sisäle rakenettu myseymmikapene, jälkhiin Vasan, Vasamuseummissä.

Hajen

Hajen meristethiin 1904 ja oli Ruottin merilaivaston ensimäinen sukelusvene. Se oli varustettu kolmela torpeedila, yks sähkömuturi aijhoon veen alla, ja futusjeenimuturi mikä käytethiin pinta-ajossa ja kun piti laajata batterit. Hajen saattoi olla veen alla jopa kohta 13 tiimaa kerrala. Mukavuuet kaheksan miehen miehistölä olit vähässä.

1905 oli ajateltu ette Hajenia piti panna toimheen ryöppyvhään unionikonflikthiin Norjan kans, mutta se ei koskhaan osalistunu mihinkhään toiminthaan. Pikku hiljaa Hajenia alethiin käyttämhään uusitten sukelusvenemiehitten koulutuksheen, olletikki ensi mailmansoan aikana. Hänen varustukset poistethiin 1919 ja otethiin täysin pois palveluksesta 1922. 1940-luvula siittä tuli myseymmikapene. Vaikka oli ajatukset ette säilyttää Hajenin silti se tyhjenethiin, muturit poistethiin ja niin kans muu varustus 1920-luvula ja tänä päivänä on valitettavasti vain kuori jäljelä tästä merihistuurialisesta klenuutista. 1997 Hajen panthiin vasta rakenetun Marinmuseummin ulkopuolele ja siirethiin jälemin Sukelusvenehalhiin (Ubåtshallen).

Kokoelmia

Marinmuseummin kokoelmat sisältävät kapenheita, riitinkiä, arkiivitokymenttiä, kuvia ja kirjoja, jokka antavat kuvan kuinka meripuolustus kehittyi satojen vuosien aikona. Osa kokoelmista on näyttelyissä, mutta suuri osa säilytethään myseymmin makasiinissa ja arkiivissa. Kotisivula mennee hakea suuria osia meän kokoelmista.

Kapenekokoelma

Kapenekokoelma sisältää enemän kun 55 000 kapenetta. Täälä on tetaljeerattuja laivamallia 1700-luvun orkinaalissa, näpperhäitä kompassia, mööpeliä ja laivoitten köökinneuvoja, meri maalauksia, voimakhaita kanuunoita, hyvin käytettyjä neuvoja venevarvista, korkeateknolookisia aparaattia ja yniformia. Kokoelmaa lisäthään koko aijan vasta kerätylä kapenheila jokka antavat uutta perspektiiviä Ruottin merihistuurihaan.

Arkiivi

Arkiivissa on yli 4000 riitinkiä, karttaa ja merikarttaa, sekä enemän kuin 250 hyllymetriä erikoisia tokymenttiä. Arkiivissa on läjittäin tietoja kartoitten histuuriasta, riitinkiä ja tokymenttiä, jokka kertovat Ruottin merihistuuriasta. Arkiivi on auki ylheisöle ja sie olet tervetulonen vierailemhaan meän tykönä.

Kuva-arkiivi

Kuva-arkiivi sisältää suunile 500 000 kuvvaa ja viiteofilmiä, joista vanhiimat kuvat on 1870-luvulta. Viimi vuen aikana kuva-arkiivi on kans saanu ottaa vasthaan Karlskronavarvin kuvakokoelman vuelta 1930 vuotheen 2000 missä on lähemäks 175 000 kuvvaa. Arkiivissä on kuvia varvista, militäärisestä toiminasta, sotalaivastosta, rakenuksista ja paljon muuta.

Kirjasto

Marinmuseummin kirjasto on tutkimus- ja referensikirjasto mistä löytää kirjoja kaikesta joka koskee merisotalaitosta ja militäärihistuuriata aina tekniikhaan ja laivanrakentamisheen asti. Hyllyistä löytyy kans kirjalisuutta meren erikoisista miehistä ja keulaveistoksista, kuinka merimiehet elit laivoissa, listoja merivoimitten ofiseerarista, nauttisia eli merikuljun tietokirjoja ja muuta joka on liitetty merivoima ja meren histuurihaan. Osia laivakonstryktöörin ja varviamiraalin Fredrik Henrik af Chapmanin kirjastosta kuuluu kirjaston kokoelmhiin, niin kun osa hänen tietheelisistä kirjoista.

Kirjaston aukiaijat (ruottiks)